Datakeskukset Suomessa: miten niiden kasvu vaikuttaa sähköverkkoon?

Datakeskukset ovat yksi nopeimmin kasvavista sähkönkulutuksen lähteistä Suomessa. Google, Microsoft, TikTok ja Nebius rakentavat parhaillaan uusia datakeskuksia tai laajentavat toimintaansa Suomessa. Maamme houkuttelee kansainvälisiä toimijoita viileän ilmaston, vähäpäästöisen sähköntuotannon, luotettavan sähköverkon ja hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksien ansiosta.

Datakeskusten määrän kasvaessa kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, kuinka paljon sähköä Suomessa tuotetaan. Yhtä tärkeää on, onko sähköä ja sähköverkon kapasiteettia saatavilla siellä, missä niitä tarvitaan, ja juuri oikeaan aikaan. Siksi sähköjärjestelmän joustavuudesta tulee yhä tärkeämpää.

Tässä artikkelissa käsittelemme:

• Datakeskukset Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

• Miksi Suomeen rakennetaan datakeskuksia?

• Kuinka paljon sähköä datakeskukset kuluttavat?

• Energia, teho ja sähköverkon kapasiteetti: miksi ajalla ja sijainnilla on merkitystä?

• Joustavuus ja akkuvarastojen rooli

• Mitä tämä tarkoittaa muille yrityksille?

• Usein kysytyt kysymykset

Datakeskukset Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Suomessa on ollut suuria datakeskuksia jo yli 15 vuoden ajan. Googlen ensimmäinen datakeskus rakennettiin Haminassa sijaitsevaan entiseen paperitehtaaseen, ja Nebiuksella on Mäntsälässä 75 megawatin tekoälydatakeskus.

Vuonna 2024 Suomen datakeskukset kuluttivat arviolta 1,6 terawattituntia sähköä, mikä vastasi noin kahta prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta. Syyskuussa 2025 yli yhden megawatin datakeskusten yhteenlasketuksi kapasiteetiksi arvioitiin noin 285 megawattia.

Seuraavaksi suunnitteilla on huomattavasti suurempia hankkeita, eikä rakentaminen rajoitu enää pääkaupunkiseudulle.

Kyse on julkistetuista hankkeista, joten niiden aikataulut ja kapasiteetit voivat vielä muuttua. Esimerkiksi lokakuussa 2026 Lupa- ja valvontavirasto (LVV) määräsi Googlen keskeyttämään ympäristöä merkittävästi muuttavat työt Muhoksen ja Kajaanin hankealueilla, kunnes ympäristövaikutusten arvioinnit on saatu päätökseen. Alueilla oli jo ehditty raivata laajoja metsäalueita.

Miksi Suomeen rakennetaan datakeskuksia?

Suomella on useita etuja, jotka houkuttelevat datakeskustoimijoita. Viileä ilmasto vähentää jäähdytykseen tarvittavan energian määrää, ja suuri osa sähköstä tuotetaan vähäpäästöisesti esimerkiksi ydin-, vesi- ja tuulivoimalla. Lisäksi Suomen sähköverkko tunnetaan hyvästä toimintavarmuudestaan.

Yksi merkittävä etu on mahdollisuus hyödyntää datakeskusten tuottamaa hukkalämpöä. Suomen kattavien kaukolämpöverkkojen ansiosta datakeskuksissa syntyvää ylimääräistä lämpöä voidaan käyttää esimerkiksi kotien ja muiden rakennusten lämmittämiseen.

Microsoft rakentaa datakeskuskokonaisuutta Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin. Espoon ja Kirkkonummen datakeskusten hukkalämmön arvioidaan voivan tulevaisuudessa kattaa noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen vuotuisesta kaukolämmön tarpeesta.

Myös datakeskusten verotus on muuttunut. Heinäkuun 2026 alusta datakeskusten käyttämään sähköön on sovellettu yleistä sähköverokantaa, 2,24 senttiä kilowattitunnilta, aiemman 0,05 sentin sijaan. Korvaavaa tukimallia valmisteltiin, mutta hallitus päätti vuoden 2026 budjettiriihessä, ettei ehdotusta viedä eteenpäin.

Kuinka paljon sähköä datakeskukset kuluttavat Suomessa?

Datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta on ollut noin kaksi prosenttia. Osuuden odotetaan kasvavan huomattavasti vuoteen 2030 mennessä, mutta lopullinen määrä riippuu siitä, kuinka moni suunnitelluista hankkeista toteutuu.

Kolme lukua havainnollistaa kasvun mittakaavaa:

• Noin 1,5 GW vuoteen 2030 mennessä: Rambollin toimialaennusteen mukaan datakeskusten kapasiteetti voisi kasvaa noin 285 megawatista 1,5 gigawattiin.
  
  

• Lähes 40 prosenttia enemmän sähkönkulutusta: Fingridin mukaan Suomen kokonaiskulutus kasvaisi lähes 40 prosenttia, jos kaikki jo sähköverkon liittymissopimuksen tehneet hankkeet toteutuisivat. Datakeskukset ovat yksi merkittävimmistä kasvun taustalla olevista tekijöistä.
  
  

• Yli 50 000 MW liittymistiedusteluja: Huhtikuussa 2026 Fingridin verkkosuunnittelujohtaja kertoi Ylelle, että datakeskusten liittymistiedustelut olivat ylittäneet 50 000 megawattia. Hänen arvionsa mukaan noin kymmenesosa hankkeista voisi lopulta toteutua. Kyse on alustavista tiedusteluista, ei vahvistetuista investoinneista.

Energia, teho ja sähköverkon kapasiteetti: miksi ajalla ja sijainnilla on merkitystä?

Datakeskusten vaikutuksia sähköjärjestelmään on helpompi ymmärtää, kun erottaa toisistaan neljä asiaa:

• Energia kertoo, kuinka paljon sähköä käytetään tietyn ajan kuluessa. Sitä mitataan megawattitunteina (MWh), gigawattitunteina (GWh) tai terawattitunteina (TWh).
  
  

• Teho kertoo, kuinka paljon sähköä käytetään tietyllä hetkellä. Sitä mitataan megawatteina (MW). Esimerkiksi datakeskus, jonka sähkönkulutus on jatkuvasti 100 MW, käyttää vuodessa noin 0,9 TWh sähköä.
  
  

• Sähköverkon kapasiteetti kertoo, kuinka paljon tehoa verkko pystyy siirtämään tiettyyn paikkaan.
  
  

• Aika ja sijainti ratkaisevat, kohtaavatko sähköntuotanto, kulutus ja verkon kapasiteetti silloin, kun sähköä tarvitaan.

Suomessa suunnitellaan paljon uutta sähköntuotantoa. Suomen uusiutuvat ry:n mukaan yli 7,2 gigawatin edestä tuuli- ja aurinkovoimahankkeita on jo saanut tarvittavat luvat ja on valmiina rakentamiseen. Lisäksi kaavoitus- ja luvitusvaiheessa on yli 64 gigawatin edestä hankkeita.

Haaste ei kuitenkaan ole pelkästään se, kuinka paljon sähköä tuotetaan, vaan myös se, missä sähkö tuotetaan ja missä sitä tarvitaan.

Yli 70 prosenttia Suomen sähköntuotannosta sijaitsee länsirannikolla ja pohjoisessa, kun taas yli puolet sähkönkulutuksesta keskittyy Etelä-Suomeen. Uusien sähkönsiirtoyhteyksien rakentaminen vie vuosia.

Samalla tuulivoiman tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan, kun taas datakeskukset tarvitsevat sähköä ympäri vuorokauden. Sähköjärjestelmä voi joutua erityisen kovalle koetukselle kylminä ja tyyninä talvipäivinä, jolloin sähkönkulutus on suurta mutta tuulivoimaa tuotetaan vähän. Paikallisesti haasteita syntyy myös alueilla, joilla sähköverkon kapasiteetti on jo valmiiksi rajallinen.

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid vastaa kasvavaan sähkön tarpeeseen laajentamalla sähköverkkoa historiansa suurimmalla investointiohjelmalla. Samalla se pyrkii ohjaamaan uusia suuria sähkönkäyttäjiä lähemmäs sähköntuotantoa ja kehittää teknisiä vaatimuksia, joiden avulla suurten kulutuskohteiden sähkönkäyttöä voidaan tarvittaessa rajoittaa. Myös laajempia vaatimuksia valmistellaan.

Joustavuus ja akkuvarastojen rooli

Jotta sähköjärjestelmä toimii, sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava jatkuvasti tasapainossa. Tässä joustavuudella on tärkeä rooli.

Joustavuus tarkoittaa sitä, että sähkön tuotantoa tai kulutusta voidaan mukauttaa tilanteen mukaan. Joustoa voivat tarjota esimerkiksi säädettävä sähköntuotanto, kulutustaan muuttavat yritykset sekä erilaiset energiavarastot.

Fingrid hankkii osan tarvitsemastaan joustosta reservimarkkinoilta. Hyväksytyt toimijat voivat saada korvausta siitä, että ne pystyvät nopeasti lisäämään tai vähentämään tehoaan sähköjärjestelmän tarpeiden mukaan.

Akkuvarastot voivat auttaa vastaamaan tähän tarpeeseen. Akkuvarasto eli BESS (battery energy storage system) voi varastoida sähköä silloin, kun sitä on hyvin saatavilla, ja purkaa sitä käyttöön silloin, kun tarve on suurempi.

Näin akkuvarasto voi auttaa siirtämään sähkönkäyttöä edullisemmille tunneille, pienentämään kulutushuippuja ja hyödyntämään sähkön hinnan vaihteluita. Edellytysten täyttyessä akkuvarasto voi myös osallistua reservimarkkinoille.

”Sähkön tulevaisuutta ei määritä se, kuinka paljon sähköä tuotamme, vaan se, kuinka älykkäästi käytämme sitä. Joustavuudesta on tulossa keskeinen tekijä, joka yhdistää sähköntuotannon ja kulutuksen.”, sanoo Emaldon Head of Grid Flexibility Yash Jathkar.

Googlen investoinnit Suomeen ovat hyvä esimerkki siitä, miten akkuvarastointi voi täydentää uutta sähköntuotantoa.

Google on solminut 22 vuoden sopimuksen, joka tukee Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän jatkamista, sekä tehnyt sopimuksia yhteensä 629 megawatin uudesta maatuulivoimakapasiteetista.

Lisäksi Google mahdollistaa 94 megawatin akkuvaraston rakentamisen Kajaanin datakeskushankkeensa läheisyyteen. Googlen syyskuussa 2026 julkistaman tiedon mukaan akkuvaraston odotetaan valmistuvan loppuvuodesta 2027.

Googlen mukaan akkuvarasto auttaa tasapainottamaan sähköverkkoa ja vähentämään sähkön hinnan vaihteluita esimerkiksi silloin, kun tuulivoiman tuotanto on vähäistä.

Tämä ei tarkoita, että jokainen datakeskus tarvitsisi oman akkuvaraston. Esimerkki kuitenkin osoittaa, että joustavuudella on arvoa silloinkin, kun sähkön saatavuutta on turvattu pitkäaikaisilla sopimuksilla.

Emaldon Suomen myyntipäällikkö Jani Kolmonen käsittelee aihetta tarkemmin LinkedIn-artikkelissaan, jossa hän avaa Googlen datakeskusinvestointien sekä akkuvarastoinnin merkitystä Suomen sähköjärjestelmän joustavuudelle.

Akkuvarastointi ei kuitenkaan ratkaise kaikkia sähköjärjestelmän haasteita. Akut soveltuvat energian varastointiin tyypillisesti tunneiksi, eivät viikoiksi, eivätkä ne korvaa uutta sähköntuotantoa tai sähköverkkojen rakentamista.

Datakeskusten lisääntyminen ei myöskään automaattisesti tarkoita sähkön hinnan nousua tai sähköpulaa. Paljon riippuu siitä, kuinka nopeasti sähköntuotantoa, verkon kapasiteettia ja joustomahdollisuuksia pystytään kehittämään.

Haluatko pysyä ajan tasalla energiamarkkinoiden kehityksestä? Tutustu uusimpiin markkinakatsauksiimme.

Mitä tämä tarkoittaa muille yrityksille?

Datakeskukset eivät ole ainoita suuria sähkönkäyttäjiä, joille sähkönkäytön ajoituksella on merkitystä. Samat kysymykset ovat ajankohtaisia myös teollisuudessa, liikekiinteistöissä, logistiikkakeskuksissa ja sähköautojen latausasemilla.

Milloin sähkönkulutus on suurimmillaan? Miten sähkön hinnan vaihtelut vaikuttavat yrityksen kustannuksiin? Entä riittääkö nykyinen sähköliittymä, jos toiminta kasvaa?

Jokaisen yrityksen lähtökohdat ovat erilaiset. Sähkönkulutuksen profiili, verkkoliittymä, sähkösopimus ja mahdollisuudet joustaa kulutuksessa vaikuttavat siihen, kuinka kannattava investointi akkuvarasto on.

Joillekin yrityksille akkuvarasto voi tuoda säästöjä, kun sähköä voidaan varastoida edullisina tunteina ja käyttää silloin, kun hinta on korkeampi. Lisäksi akkuvarasto voi auttaa pienentämään tehopiikkejä ja hyödyntämään nykyistä sähköliittymää tehokkaammin. Toisille investointi ei välttämättä ole yhtä kannattava.

Emaldo tarjoaa suomalaisille yrityksille akkuvarastoratkaisuja, jotka suunnitellaan yrityksen sähkönkulutuksen ja tarpeiden mukaan. Grid Rewards -ohjelman kautta siihen oikeutetut järjestelmien omistajat voivat myös saada korvausta akuston kapasiteetin tarjoamisesta sähköverkon tasapainottamiseen.

Emaldolla on yhteensä yli 12 000 aktiivista järjestelmää, joiden yhteenlaskettu ohjattava kapasiteetti ylittää 150 MW. Lisäksi Emaldo maksaa järjestelmien omistajille Grid Rewards -korvauksia yli miljoona euroa kuukaudessa. Luvut koskevat Emaldon koko järjestelmäkantaa, eivätkä ne ole lupaus yksittäisen järjestelmän tuotoista.

Haluatko selvittää, voisiko akkuvarasto auttaa yritystäsi pienentämään energiakustannuksia? Ota yhteyttä Emaldoon.

Usein kysytyt kysymykset datakeskuksista Suomessa

Kuinka paljon sähköä datakeskukset kuluttavat Suomessa?

Suomen datakeskukset käyttivät vuonna 2024 noin 1,6 TWh sähköä, mikä vastasi hieman alle kahta prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta. Syyskuussa 2025 yli yhden megawatin datakeskusten yhteenlasketuksi kapasiteetiksi arvioitiin noin 285 MW.

Missä Suomen datakeskukset sijaitsevat?

Suuri osa nykyisistä datakeskuksista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Lisäksi Googlella on jo pitkään ollut datakeskus Haminassa. Uusia hankkeita suunnitellaan ja rakennetaan muun muassa Kouvolaan, Lahteen, Lappeenrantaan, Kajaaniin, Muhokselle, Vaalaan ja Mäntsälään. Yksi syy sijaintien hajautumiseen on se, että sähköverkon kapasiteettia ja sähköntuotantoa voi olla helpommin saatavilla Etelä-Suomen ulkopuolella.

Miksi Suomeen rakennetaan datakeskuksia?

Suomi houkuttelee datakeskuksia viileän ilmastonsa, vähäpäästöisen sähköntuotannon ja luotettavan sähköverkkonsa ansiosta. Myös tonttien saatavuus ja mahdollisuus hyödyntää datakeskusten hukkalämpöä kaukolämmössä ovat tärkeitä etuja.

Miten datakeskukset vaikuttavat Suomen sähköverkkoon?

Datakeskukset tarvitsevat paljon sähköä lähes ympäri vuorokauden, mikä lisää sähköverkon kapasiteettitarvetta niiden sijaintialueilla. Fingrid vastaa kasvavaan kysyntään laajentamalla sähköverkkoa, ohjaamalla suurten sähkönkäyttäjien sijoittumista ja kehittämällä vaatimuksia, joiden avulla suurten uusien kulutuskohteiden sähkönkäyttöä voidaan tarvittaessa rajoittaa.

Nostavatko datakeskukset sähkön hintaa Suomessa?

Eivät välttämättä. Vaikutukset riippuvat muun muassa siitä, kuinka nopeasti uutta sähköntuotantoa, sähkönsiirtoyhteyksiä ja joustomahdollisuuksia rakennetaan. Asiantuntijoilla ja päättäjillä on erilaisia näkemyksiä hintavaikutuksista. Myös sähkön hinnan vaihtelut eri tuntien välillä voivat olla yhtä merkittäviä kuin keskimääräinen hintataso.